Elettiin jatkosodan aikaa syyskuussa 1943, kun Aila syntyi Kuopion synnytyssairaalassa. Äiti halusi synnyttää esikoisensa kotikaupungissaan, mutta heti sairaalasta äiti ja vauva matkustivat kotiin Hiitolaan, Laatokan
Synnyin Iisalmessa vuonna 1932 ja siellä kävin myös kouluni. Olin vanhempieni ainoa lapsi jakotini oli omakotitalo Kirkkopuiston varrella. Puisto oli luonnontilassa voikukkineen sekäjuolavehnineen ja välillä
Simolaiseen maanviljelijäperheeseen syntyi heinäkuussa 1945 tyttö, joka sainimekseen Aini. Lapsia syntyi puolentoista vuoden välein, joten Aini oli lopulta 8-lapsisen sisarussarjan keskimmäisiä. Lapsuuden ympäristö oli peräpohjalaiskylä,
Ja taas yksi ketterä liki yhdeksänkymppinen kiltalainen! Käy melkein joka päiväkeskimäärin viiden kilometrin sauvakävelylenkillä ja lisäksi kahdella viikoittaisellajumppatunnilla! Tämä virkeä leskirouva on vuonna 1930 Akaan
Hyvinkääläisperheen isä oli sodassa, kun Etta eli oikeammin Hertta syntyimarraskuussa 1941. Viideltä Hyvinkään-vuodelta liikuntamuistot ovat valokuvia:pieni tinttara yltää hädin tuskin ison potkurin kädensijoihin. Isosisko on
Pirjo on todellinen Kuopion tyttö: syntymästä nuoreen aikuisuuteen hän asui ihankeskustassa, sitten puoli vuosisataa Niiralassa ja nyt jälleen keskustassa.1930- ja 40-luvulla Asemakatu 5:n puutalojen pihapiirissä
-Isä vei, isä teki. Isän mainitsee Annikki ensimmäiseksi, kun häneltä kysyy liikuntaharrastustenalkamisesta. Tammikuussa 1936 syntynyt Annikki on Kuopion ydinkeskustan tyttöjä ja perheensäainoa lapsi. Isä vei
Pirkko syntyi Sortavalassa helmikuussa 1937 viisilapsisen perheen vanhimmaksi lapseksi.Myös veli syntyi Sortavalassa juuri ennen talvisodan alkua. Laurikaisen perheenevakkotaival kulki Kuopiosta Joensuuhun ja jälleen Kuopioon. Perheen
Vanantaan kartano Janakkalassa Hämeessä syksyllä 1927. Kartanon sepän perheenkeskimmäinen tytär, Linnea, syntyy. Pienenä hän saa hellittelynimen ”isin mötti”. – Olin pullukka, kertoo Linnea. Seppä kuului
